Rommikubbi
Rommikubbi kuuluu rommipelien perheeseen. Rommipelien alkumuotona pidetään cooncan-rommia, joka tunnetaan myös nimillä kaksoisrommi ja rommipokeri. Rommipokeri oli pidetty saluunapeli Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Nykyaikainen rommi on yksi suosituimmista kansainvälisistä korttipeleistä. Rommista on kehittynyt muutamia variaatioita, joita on alettu pelata myös pelikortit korvaavilla pelilaatoilla. Muunnelmilla on haettu yksilöllisempää pelituntumaa ja perhepelimäisempää otetta. Näitä rommin muunnelmia ovat mm. rummy, rummikub eri versioineen, sabra ja rummy-o.
Rommikubbi, joka on muunnelma vanhasta rummikubista ja nykyaikaisesta rommista, on 2 - 5 pelaajan peli, jota pelataan kahdella korttipakalla tai vastaavalla määrällä neljään maahan jakautuvia yhdestä kolmeentoista numeroituja pelilaattoja. Jokereita on käytössä kaksi. Pelin alussa sovitaan tavoiteltavasta pistemäärästä tai pelattavien jakojen lukumäärästä. Tavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi 500p tai 1000p.
Pelin kulku
Mikäli pelataan laatoilla, laatat sekoitetaan pöydällä ja aloittaja katsotaan laatan nostolla: suurimman numeron nostanut aloittaa. Sitten laatat sekoitetaan uudestaan, ja niistä tehdään seitsemän laatan pinoja; pinot asetellaan rinnakkain. Reunimmaiseen pinoon tulee kahdekan laattaa. Aloittaja ottaa kahdeksannen laatan reunapinosta, katsoo sen ja kertoo sen numeron toisille. Sen jälkeen hän laskee laattapinoja jommasta kummasta reunasta alkaen numeron osoittaman määrän ja ottaa itselleen laskun päättymiskohtaa seuraavan pinon. Aloittajan vasemmalla puolella istuva pelaaja ottaa sitä seuraavan pinon, ja niin edelleen, kunnes jokaisella on kaksi pinoa laattoja ja lisäksi aloittajalla yksi ylimääräinen laatta.
Jos taas pelataan korteilla, kortit sekoitetaan ja pelin aloittaja katsotaan pakan nostolla: korkeimman kortin nostanut aloittaa. Kortit sekoitetaan uudestaan, ja niitä jaetaan aloittajalle viisitoista ja muille neljätoista.
Aloittaja laittaa ensimmäisen vuoronsa päätteeksi tarpeettomimmaksi katsomansa kortin pois oikeinpäin pelialustalle ja aloittaa näin avopakan eli hylkiöpinon. Tästä eteenpäin jokaisen vuoron alussa nostetaan kortti, sitten tehdään halutut pöytäykset, ja vuoron lopussa laitetaan kortti hylkiöpinoon. Myös laatoilla pelattaessa laattoja pinottaessa syntynyt laattojen järjestys säilytetään, eli uusia laattoja nostettaessa laattapinoja kulutetaan järjestyksessä aloittajan aloituksessa valitsemaan suuntaan.
Pöytäykset koostuvat sarjoista, joita on kahdenlaisia. Samojen numeroiden sarjassa on kolme tai neljä eri maata olevaa samannumeroista korttia. Juoksevassa sarjassa on vähintään kolme peräkkäistä saman maan korttia. Ässän eli ykkösen voi sijoittaa myös kolmentoista jälkeiseksi äärikortiksi. Pelaaja saa pöydätä koska tahansa omalla vuorollaan luoden uusia sarjoja tai jatkaen vanhoja.
Pakasta nostamisen sijaan voi vuoron alussa nostaa koko hylkiöpinon, mikäli sen päällimmäinen kortti käy uuteen sarjaan. Tällöin saa pöytäämisessä käyttää apuna myös muita pinossa olevia kortteja, mutta niitä ei saa katsoa ennen nostoa, vaan ne on syytä painaa mieleen jo hylkiöpinon vähitellen kasvaessa pelin edetessä. Mikäli pinon nostanut henkilö ei kykenekään pöytäämään sen päällimmäistä korttia uuteen sarjaan, hän joutuu palauttamaan nostamansa kortit ja saa 100p miinusta sekä julkisen häpeän.
Ensimmäisen pöytäyksen pöytäysraja on 51p, eli pelaajan tulee saada pöytäämästään sarjasta tai sarjoista yli viisikymmentä pistettä. Ensimmäisessä pöytäyksessä pitää olla vähintään yksi juokseva sarja. Avauspöytäyksen tehtyään pelaaja saa laittaa kortteja myös toisten pöytäyksiin; tosin toiset saavat niistä kertyvät pisteet itselleen. Jokerin tai jokerit saa vaihtaa korvaamalla ne asianmukaisilla korteilla, mutta niiden on pysyttävä pöydässä, eli ne on käytettävä välittömästi uuteen tai vanhaan sarjaan. Umpipakan mahdollisesti loppuessa avopakka käännetään sekoittamatta uudeksi umpipakaksi.
Jako päättyy, kun joku pelaajista pelaa kaikki korttinsa pois eli lopettaa. Lopetuksessakin on laitettava yksi kortti hylkiöpinoon. Jaon päätyttyä jokainen laskee pöydättyjen sarjojensa arvon pluspisteinä ja käteen jääneet kortit miinuksina. Pisteet kirjataan ylös ja aloitetaan uusi jako.
Pistelasku
- Pöydättäessä kortit ovat nimellisarvojensa mukaisia (esim. viitonen on 5p ja rouva 12p). Ykkönen on kuitenkin arvoltaan 10p ykkössarjassa ja kolmentoista jälkeisenä korttina. Jokeri on korvaamansa kortin arvoinen.
- Pelin lopussa sarjojen pisteitä laskettaessa yli kymmenen pisteen kortit tuovat vain 10p. Muutoin edelliset ohjeet pätevät.
- Miinukset lasketaan korttien nimellisarvojen mukaisina. Ykkönen on 1p miinusta ja käteen jäänyt jokeri on 15p miinusta.
- Lopetuksesta saa 100p, mikäli lopettaja tekee viimeisellä vuorollaan vain uusia pöytäyksiä. Mahdolliset jokerin vaihdot ovat sallittuja. Muutoin - eli jos lopettaja jatkaa viimeisellä vuorollaan omia tai toisten vanhoja sarjoja - lopetuksesta saa 50p.
- Jos pelaaja ei ole pöydännyt lainkaan jonkun lopettaessa, hän saa pöytäämättömyyssakkoa 100p.
- Sadan pisteen lopetuksessa toisten pelaajien miinukset ja mahdolliset pöytäämättömyyssakot lasketaan kaksinkertaisina.
muokattu viimeksi 15/5 2009
